PDF Tulosta Sähköposti

29. Annalan huvila, Hämeentie 154


Kauppaneuvos Gustaf Otto Wasenius (1789-1852) oli aikansa monialayrittäjä: tupakkatehtailija, Vanhankaupungin myllyn pääosakas, kirja- ja kivipainon omistaja, kirjakauppias, Helsingfors Tidningar-lehden julkaisija, kaupunginvanhimpain puhemies ja merkittävä kunnalliselämän vaikuttaja. Vuonna 1826 hän vuokrasi huutokaupassa Vanhastakaupungista ns. kalastaja Jernmarkin torpan alueen, joka myöhemmin, erityisesti 1830-luvulla, laajennettuna sai nimen Villa Anneberg eli Annala hänen ensimmäisen puolisonsa Anna Charlotta Meisnerin (1805-37) mukaan. Wasenius rakennutti alueelle kesähuvilan ja innokkaana puutarhaharrastaja loi huvilan ympärille laajat puutarhat, viljelykset ja jalopuuvaltaisen puiston aikansa puutarhaihanteiden mukaan. Annalanmäen pohjoisrinteellä oli viljelyksiä ja itärinteellä oli muotopuutarha hyötykasvitarhoineen päärakennuksen keskiakselille sovitettuna sommitelmana. Muotopuutarhaa täydensi päärakennuksen länsipuolella tammivaltainen maisemapuisto. Uusia eksoottisia lajeja kuten persialaisia melooneja, turkkilaisia papuja, pomeranssipuita ja amerikkalaista kevätruista kokeiltiin mm. talvipuutarhassa, orangeriassa. Puiston kolmessa lammikoissa Annalanmäen luoteiskulmassa kasvatettiin mm. iilimatoja, joiden kasvattamiseen hänellä oli yksinoikeus Uudellamaalla vuodesta 1838. Lammikot täytettiin 1800-luvun lopussa. 

Annebergin huvila-alue oli G.O. Waseniuksen perillisillä vähitellen pienentyvänä aina vuoteen 1939, jolloin se siirtyi kaupungin haltuun. Päärakennuksessa oli vuosina 1940-42 Mannerheimin lastensuojeluliiton äiti- ja lapsikoti karjalaisille siirtolaisille ja sen jälkeen se on ollut vuokrattuna asunnoiksi. Muut asuin- ja talousrakennukset sekä pellot vuokrattiin 1940 yksityishenkilölle kauppapuutarhatoimintaa varten. Vuokraajan luovuttua vuonna 1958 vuokraoikeudestaan talousrakennukset otettiin kaupungin käyttöön työhuone- ja varastotiloiksi yli 30 vuodeksi. Asuinhuoneistot menivät kaupungin vuokra-asuinnoiksi. Pellot otettiin kaupungin hoitoon. Ne olivat Toukolan Sosiaalidemokraattiselle yhdistykselle viljelyspalstoiksi vuokrattuna vuodesta 1978 lähtien. 1980-luvun lopulta lähtien ne oli kaupungin siirtolapuutarhatoimiston ja vuodesta 1994 Toukola-Vanhakaupunki -yhdistyksen hoidossa. Annalan viljelyspalstat kunnostettiin vuoden 1997 arkeologisten kaivausten jälkeen Hyötykasviyhdistyksen käyttöön. Muotopuutarha, maisemapuisto, orangeria ja entinen asuin- ja karjarakennuksen itäpää kunnostettiin tai rakennettiin kokonaan uudelleen vuosina 1999-2001. Annalan muita rakennuksia on korjattu 1990-luvulla. Hyötykasviyhdistyksellä on alueella kaupungin antamissa puitteissa suomalaisen puutarhakulttuuriperinnön ja maisema-arkkitehtuurin esilletuomiseen keskittyvä toimintakeskus, Annalan puutarha, jossa on neuvontaa, koulutusta ja näyttelytoimintaa. Annalan puutarha on osa suunnitteilla olevaa Annalan puutarhakulttuurin keskusta, johon kuuluu mm. puutarhataiteen museo. Yhdistys pitää Annalanmäen pohjoisrinteellä tavallisten palstaviljelmien lisäksi eri aihepiirejä valottavia näytepalstoja, joissa esitellään mm. Waseniusten aikaisia kasveja ja vanhoja perennoja.

Päärakennus on pääosin vuodelta 1832 ja orangeria vuodelta 1844. Muut rakennukset ovat vanhojen rakennusten paikoille tehtyjä uudisrakennuksia, lähinnä 1910-20-luvuilla. 

29a. Päärakennus


Kaksikerroksinen päärakennus on valmistunut vuoden 1846 palovakuutuksen mukaan vuonna 1832 klassistiseen asuun. Rakennusta on laajennettu ja muutettu myöhemmin useasti. 1970-luvulla rakennuksessa oli vuokralla kuusi perhettä. Nykyisin siinä on kaksi huoneistoa.

 

 

 

 

29b. Orangeria


Harmaakivistä tehty orangeria, kasvihuone kellareineen, mainitaan ensimmäisen kerran palovakuutusasiakirjassa vuonna 1846. Orangerian rakennusvuodeksi on oletettu vuotta 1844, jolloin se on Suomen vanhimpia säilyneitä orangerioita. Rakennus on mahdollisesti rakennettu vaiheittain ja tällöin osa rakennusta saattaa olla vuotta 1844 vanhempi.. Orangeria on kasvien, alun perin erityisesti sitruspuiden talvehtimiseen rakennettu lämmitettävä tila, jossa luonnonvalo saanti varmistettiin isoilla etelänpuoleisilla lasipinnoilla. Annalan orangeriassa on ollut kalteva lasinen etuseinä. Rakennusta käytettiin 1920-luvulla tilapäistyöntekijöitten ruokailutilana ja sittemmin varastona. Se kunnostettiin vuonna 1999 alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa: Se on hyötykasiyhdistyksen käytössä..

29c. Puutarhurin talo


Satulakattuinen klassistinen rakennus, ”puutarhurin talo”, on alun perin vuodelta 1840. Sitä on muutettu ja laajennettu 1920-luvun alussa nykyiseen muotoonsa. Siinä on nykyisin 3-4 huoneistoa.

 

 

 

 

 

29d. Karjasuoja- ja asuinrakennus , nykyisin Hyötykasviyhdistyksen rakennus ja hevosajurin talli 


Mansardikattoinen karjasuoja- ja asuinrakennus on 1920-luvun alusta. Siinä oli talli, navetta, pesutupa, leivintupa, karjakon huone ja kolme pienasuntoa työntekijöille. Pohjoissivulla oli varasto- ja lantasiipi. Talli ja navetta muutettiin vuonna 1958 kaupungin puutyösaliksi. Asunnot säilyivät rakennuksessa vuoteen 1976, jolloin alakerran asuntojen tilalle rakennettiin työntekijöitten sosiaalitiloja. Vuonna 1997 entinen puutyösali kunnostettiin hevostalliksi. Rakennuksen itäpää kunnostettiin vuonna 2000 Hyötykasviyhdistyksen tiloiksi, jossa on puutarhahoidon koulutusta ja neuvontaa. Ilmaisia puutarhateemailtoja vietetään kasvukautena. Myös maksullisia puutarhakierroksia ryhmille järjestetään tilauksesta kahvi- ja teetarjoiluineen.

29e. Annalanmäen viljelyspalstat


Hyötykasviyhdistyksellä on osaksi julkista puistoa rakennettu vuokrattavia viljelypalstoja ja niiden rinnalle näytepalstoja eri aihepiireistä, kuten lääkeyrtit, värjäyskasvit, vanhat Helsingin puistoruusut, perinneperennat ja -kesäkukat, marjatarha, keittiökasvimaa, permakulttuuripuutarha, perhospuutarha ym. 

29f. Vaunu- ja työkaluliiteri


Vaunu- ja työkaluliiteri, jonka runko saattaa olla samasta vaunuvajasta, jonka Wasenius mainitsee vuonna 1846. 1980-luvulla rakennuksessa sijaitsi puutyösalin maalaamo. Nykyisin se on hevostalin käytössä ja varastona.

29g. Sauna


Saunan piirustukset ovat vuodelta 1918. Siinä on ollut aiemmin myös asunto, joka on muutettu pesutuvaksi.

 

 

 

 

 

 

29h. Asuinrakennus, entinen tilan työntekijöiden asuinrakennus


Peltojen laidassa sijaitsee entinen huvilan työntekijöitten asuinrakennus, joka on tehty laajentamalla 1920-luvulla vanhaa hirsirakennusta. Siinä oli ennen viimeistä remonttia viisi asuntoa. Vuoden 1997 peruskorjauksen jälkeen yläkerroksessa on yksi asunto ja alakerrassa kolme asuntoa.

 

 

 

 

 

29i. Luhtitalo


Puistossa olevan luhtitalon rakennusaika ja alkuperäinen käyttötarkoitus on epäselvä. Siinä on ollut kaksi asuntoa viime vuosikymmeninä. Nykyisin yläkerta on asuntona ja alakerta kaupungin viheryksikön hoitoryhmän taukotilana.

 

 

 

 

 

29j. Iilimatolammikot


Wasenius sai vuonna 1838 yksinoikeuden iilimatojen kasvattamiseen Uudellamaalla. Hän rakensi kolme iilimatojenkasvatuslammikkoa, jotka peitettiin 1800-luvun lopussa. Iilimatolammikoiden kohdalle on tehty painanne kuvaamaan niiden sijaintia. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

29k. Muotopuutarha


Muotopuutarha on rakennettu vuosina 1999-2001. Sen esikuvana on ollut Waseniuksen 1830-luvulla ajan hengen mukaan rakennuttama saksalaistyyppinen muotopuutarha käytäväsommitteluineen ja pensas ja kukkaistutuksineen. Waseniusten aikana hyötykasvipuutarhan korttelit ja ruutanalammikko muodostivat osan muotopuutarhan sommitelmasta.

 

 

 

 

29l. Ruutanalammikko


Ruutanalammikko ja sinne johtava oja on rakennettu vuosien 1999-2001 korjaustöiden aikana. Paikalla on sijainnut aiemmin Waseniuksen 1830-luvulla rakentama ruutanalammikko, joka täytettiin 1800-luvun lopussa.

 

 

 

 

 

 

29m. Muistokivi


Annalan huvilalta etelään johtavan suoran puistokäytävän päässä sijaitsee iso yläpinnaltaan tasainen kivi. Se on Annalan perustamisen muistokivi. Kivessä on teksti: ”Anneberg anlagdt af Otto och Anna Wasenius 1826”. Kyseisenä vuonna Wasenius vuokrasi alueen perusosan. Villa Anneberg muodostettiin vuonna 1834.

29n. Maisemapuisto


Annalan huvilaan kuulunut puisto, jonne Wasenius rakennutti vapaasti polveilevia polkuja ja istutti puita. Jo vuonna 1830 Annalan alueelle oli istutettu yli 400 lehtipuuta, joista osa puistoon. Tammivaltaisessa puistossa kallioalueita on myös peitetty tällöin maamassoilla. Varhaisvaiheessa puistossa oli kaksi puistokäytäväkehää. Ulompi kiersi koko puiston. Sisempi kehä kiersi puiston keskellä olevaa kalliota. Siitä erkani kolme puistokäytävää, joista kaksi yhtyi ulompaan kehään. Puistokäytävien luona oli useita istuskelupaikkoja.

Viimeksi päivitetty 20.05.2009 17:44