Kaupunkiaikaa 1500-luvulta alkaen
PDF Tulosta Sähköposti
Artikkelin indeksi
Kaupunkiaikaa 1500-luvulta alkaen
1. Maantie ja pääkadut
2. Tulliaita
3. Kirkko
4. Hospitaali
5. Koulu
6. Silta
7. Kaupungin mylly
8. Päätori ja raatihuone
9. Satama
10. Rangaistuspaikka
11. Kuninkaankartano
12. Laivaveistämö
Kaikki sivut

 11. Kuninkaankartano

Kustaa Vaasa perusti Helsinginjoen koskien väliselle saarelle kuninkaankartanon, joka oli hallinto- ja talouskeskus, sotilaallinen huoltokeskus ja maatalouden mallitila.

Se oli kaupungin tueksi suunnitellun keskiaikaisen linnan ja vuosina 1556-57 perustettujen varsinaisten kuninkaankartanoiden merkillinen välivaihe. Toteutumattomasta jääneestä keskiaikaisesta linnasta muistutti kaupungin alkuajan rinnakkaisnimen Helsinghborgh lisäksi sen sijainti puolustuksellisesti edullisella saarella, kartanolinnaksi ilmeisesti tarkoitettu ensimmäinen rakennus ja tykkiskanssien rakentaminen saareen tai lähistölle. Saareen oli rakennettu jo 1548 ensimmäiset kruunun viljavarastot. Ensimmäinen kuninkaankartanon päärakennus valmistui 1551. Parin ensimmäisen vuoden aikana rakennettiin lisäksi keittotupa, kaksi saunaa, laituri, laivurin tupa, ruoka-aitta, talli, kolme navettaa, sikala, karjasuoja, lohipato sekä silta saarelta mannermaalle. Jauho- ja vanutusmyllyt sekä Suomen ensimmäisiin kuulunut vesisaha (kruunun ensimmäinen Suomessa) rakennettiin vuosina 1553-55 ilmeisesti länsikoskeen. Kaksi kertaa vanhoja kuninkaankartanoita suurempi päärakennus valmistui 1558. Saarelle rakennettiin näiden lisäksi myös muita rakennuksia. Keskiaikaisen linnan paikaksi edullinen saari ei kuitenkaan sopinut talouskeskukseksi. Talousrakennuksia alettiin tilanahtauden takia siirtämään saaresta jo vuonna 1555 Itä-Viikkiin perustettuun Helsingin latokartanoon. Kuninkaankartanojärjestelmää alettiin purkaa jo 1560-luvulla. Vuonna 1572 Helsingin kuninkaankartanon hallinto siirrettiin Espooseen ja sen rakennuksia siirrettiin eri paikkoihin. Jäljellejääneitä rakennuksia, myllyjä ja sahaa korjattiin usein, mutta 1631 rakennuksia ei enää ollut tai ne olivat käyttökelvottomia myllyä lukuun ottamatta. Vesilaitoksen pohjoisimman suodatinrakennuksen koillispään laajennustöiden yhteydessä vuonna 1913 löytyi osa kuninkaankartanoon kuuluneen rakennuksen suuresta muuratusta kellarista. Vuonna 1971 löytyi katkelma muurista. Vuonna 1908 löytyi rakennustöiden yhteydessä joitakin esineitä.

 

Viimeksi päivitetty 25.09.2009 11:47