http://www.arabianranta.fi Sat, 13 Mar 2010 06:26:56 +0100 FeedCreator 1.7.2 http://www.arabianranta.fi/kulttuuri/helsingin_huvilakulttuurin_alku/?show=1 Annalan kartano, alkuperäiseltä nimeltään Villa Anneberg, on Helsingin ensimmäisiä huviloita, jonka rakennutti 1820-luvulla kauppaneuvos Gustav Otto Wasenius. Kartanon herra nimesi huvilan vaimonsa Anna Charlottan ja korkealla kalliolla olevan sijainnin mukaan. Gustav Otto Wasenius perusti Annalan alunperin yksityiseen käyttöön, perheensä kesäasunnoksi. Huvila-alue muokkautui vähitellen. Vuosien 1826 - 1852 välillä syntyi alueelle pääräkennuksen lisäksi useita asuin- ja talousrakennuksia, sekä muotopuutarha ja tammivaltainen maisemapuisto. Villa Annebergin pohjoispuolella sijaitsee Hyötykasviyhdistyksen viljelypalstoja, joissa vierailijat voivat ihailla perinteisiä koriste- ja hyötykasveja.Vuonna 1844 luonnonkivestä rakennettu orangeria, eli talvikasvihuone, täydentää historiallista kokonaisuutta. Siellä on aikoinaan kasvatettu muun muassa runkoruusuja, kaktuksia ja viinirypäleitä. Huvilan löytää Hämeentien varrelta, Helsingin kaupungin synnyinsijoilta, juuri ennen Vanhankaupunginkoskea. Annala on saanut suuren suosion kunnostuksensa jälkeen 1990-luvulla. Se on paikka, jossa voi harrastaa ja oppia puutarhaviljelyä tai vain rauhoittua historiallisessa miljöössä. Pian taas lumenpeitosta paljastuu tämä kaunis flora-alue, josta voimme kaikki nauttia! Lähteet: Helsingin kaupunki (http://www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvirasto/Viheralueet?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/HKR/fi/Viheralueet/Viikon+puisto_+Annalanpuisto) Helsingin kaupunki_2 (http://www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvirasto/Viheralueet?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/HKR/fi/Viheralueet/Puistot/Kartanopuistot/Annala) Hyötykasviyhdistys (http://www.hyotykasviyhdistys.fi/) Thu, 11 Mar 2010 09:21:51 +0100 http://www.arabianranta.fi/yrittaminen/tulokset_kyselyyn_raitioliikenteen_sujuvuudesta/?show=1 Vihdoin ovat loppuneet yli kolme kuukautta kestäneet pakkassäät. Näyttää tosiaan siltä, että vaikka olemme pohjoismaalaisia ja suhteellisen varautuneet kylmiin sääolosuhteisiin, kaikilta vaurioilta ja ongelmatilanteilta ei silti pystytä välttymään. Näin osoitti myös kyselymme Kuinka usein olet tämän talven aikana joutunut pettymään raitioliikenteeseen Arabian seudulla? -tulokset, jotka olivat seuraavat: en koskaan 42/116 (36.2%) harvoin 27/116 (23.3%) silloin tällöin 29/116 (25%) usein 18/116 (15.5%) Tue, 02 Mar 2010 13:49:58 +0100 http://www.arabianranta.fi/kulttuuri/kymmenetta_kertaa_icebreak_koskimelontatapahtuma_helsingin_vanhankaupunginkoskella/?show=1 Helsingin Vanhankaupunginkoskella järjestetään jo kymmenettä kertaa perinteinen iceBREAK-tapahtuma sunnuntaina 18.4. klo 12-16. Ohjelmassa on muun muassa vauhdikas boatercrossin SM-kilpailu, jossa maan parhaat melojat ottavat mittaa toisistaan kuohuvassa koskessa. Ulkomaisille melojille iceBREAKissa järjestetään erikseen kansainvälinen kilpailu, johon osallistuu paljon kovanluokan melojia Venäjältä. Sekä lopuksi SM-kisojen ja kansainvälisen kilpailun kisan parhaat kohtaavat loppufinaalissa. Tapahtuman ilmavimmat hetket koetaan airBREAK –kajakkihyppyrikisassa. Melontaan voi myös tutustua ohjatussa yleismelonnassa. Lisäksi melontaseurat esittelevät toimintaansa ja melontayritykset melontavarusteita. Uutuutena järjestetään melontavarusteiden kirpputori. Tilaisuudessa esitellään myös muita reipashenkisiä lajeja kuten parcouria. Uskaliaammat pääsevät kokeilemaan vaijeriliukua veden päällä. Tekniikan museoon on kyseisenä päivänä ilmainen sisäänpääsy. Buffetin pullat, keitto sekä musiikki varmistavat kaikkien viihtymisen. iceBREAK -tapahtuman järjestää KOHINA –koskimelonta ry talkootyönä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lisätietoja ja kuvia: www.icebreak.fi (http://www.icebreak.fi) KOHINA –sivut: www.kohinaa.com (http://www.kohinaa.com) Tiedotus: Rauli Kohvakka, 040 742 3798 rauli.kohvakka@kohinaa.com Järjestelyt: Alina Mäkimartti, 044 515 0042 alina.makimartti@kohinaa.com Kilpailujärjestelyt: Risto Mutikainen 040 505 5624 risto.mutikainen@kohinaa.com Markkinointi: Simo Laasonen, 050 505 0910 simo.laasonen@kohinaa.com Jussi Laari, 050 500 4901 jussi.laari@kohinaa.com Mon, 01 Mar 2010 14:54:29 +0100 http://www.arabianranta.fi/kulttuuri/satakieli_sai_ymparistotaiteen_kunniakirjan/?show=1 Viime torstaina 18.2.2010 pidettiin Ympäristösäätiön kunniakirjan 2009 -jakotilaisuus Cor-huset -talon tiloissa. Ympäristötaiteen palkinto meni jo toista kertaa Arabianrannassa sijaitsevalle taideteokselle. Riikka Latva-Sompin teos Satakieli (Näktergalen) sijaitsee Pariisinkadun ja Toukolankadun risteyksessä Sesam/Samse -nimisen talon jalankulkuluiskan kaiteessa, sekä sen alla kulkevan polun varrella. Kuten moni jo tietää, Arabianrannan alueella on käytetty prosenttiperiaatetta taiteeseen kaikessa rakentamisessa. Näin myös Latva-Sompin teos on yhdistetty ruotsinkielisten korttelikoulun ja päiväkodin rakennukseen. Taideteos julkistettiin jo 23.9.2009. Akryllivärein maalattuja tervalepän kuvia oksistoista ja kultaisia linnun siluetteja on painettuna kaidelasiin. Oksiston alla on puisen istumapenkin päälle sijoitettu pronssinen satakieli, jonka Latva-Somppi on valannut äidiltä perintönä saamillaan pronssinvalu- instrumenteillaan. Kauniin kultaisen värin hän on saanut yhdistämällä alumiinipronssia ja tavallista pronssin väriä. Teos on täynnä yksityiskohtia ja sijoitettu niin, että se olisi kaikkien kosketeltavissa ja ulottuvilla. Satakieli kuuluu paikalliseen lintukantaan, ja sen kauniin sirkutuksen voi kuulla Arabianrannan ympäristössä, jos on tarpeeksi onnekas ja tarkka. Myös tervaleppä kuuluu paikalliseen kasvistoon. Riikan lapset, Aura (14-vuotta) ja Iiris (6-vuotta), ovat olleet apuna alusta asti Satakielen teossa. Nuorempi Iiris on muun muassa toiminut mittatikkuna pistekirjoituksen sijoittamisessa oikealle korkeudelle ja molemmat tytöt ovat antaneet äidilleen palautetta sekä rakentavaa kritiikkiä. Kaidelasiin on pyritty luomaan metsän tuntumaa, mutta niin ettei se olisi pelottava vaan satumainen. Näin syntyi idea valkoisten ja mustien tervalepän oksien yhdistämisestä, jolloin lopputuloksena on hyvin taiannomaninen vaikutelma. Taitelija halusi teoksestaan moniulotteisen. Tarina piti saada taustalle ja näin Latva-Somppi päätyi Hans Christian Andersenin satuun. Penkille istahtaessa voi löytää lainauksen sadusta Satakieli, sekä suurikokoisella tekstillä, että pistekirjoituksella kirjoitettuna. Taitelija toivoo, että teos koskettaisi mahdollisimman monia, niin aikuista, lasta, näkövammaista tai näkevää. Jokainen voi itse kokea ja tulkita teosta mielensä mukaan. Riikka itse totesi, että palkinto tuli hyvin miellyttävänä yllätyksenä, mutta hän tiesi kuitenkin ehdokkuudestaan. Edellinen vuosi oli täynnä surua ja menetystä, joten tämä tunnustus muistutti häntä, että elämä on täynnä ylä- ja alamäkiä. Nyt kun hän on selviytynyt vaikeista koettelemuksistaan, hän voi olla sitäkin suuremmin kiitollinen onnistumisistaan. Siihen onko Satakieli ympäristöteko, taitelija vastasi, että ympäristö voi olla myös rakennettua. Teoksen on toteuttanut lasitusliike V Aalto Oy sekä pronssilaatan valun Erikoisvalu Oy. Rakennuksen arkkitehtisuunnittelun toteutti arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman Oy, jonka kanssa Riikka teki yhteistyötä teoksensa suunnittelussa. Talon rakennuttajana toimi Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf, Stiftelsen Svenska Blindgården ja Samfundet Folkhälsan. Lähteet: Riikka Latva-Somppi, haastattelu http://www.latvasomppi.com/gallery_julk/ (http://www.latvasomppi.com/gallery_julk/) Kuvat ja teksti: Elina Härginen Mon, 22 Feb 2010 14:23:48 +0100 http://www.arabianranta.fi/kulttuuri/arabian_tehtaat/?show=1 Helsingin teollistuminen sai alkunsa, kun ruotsalainen Rörstrand Ab:n keramiikkatehtaan johto rakennutti vuonna 1874 tehdasrakennukset, jotka valmistivat posliini-, fajanssi-, ja muita savituotteita. Uudet rakennukset sijoitettiin Arabian huvilatontille ja Kaananmaan niitylle Helsingin pohjoislaidalle. Tehtaan valikoima laajeni hyvin nopeasti kaakeliuuneihin ja saniteettiposliiniin. Aluksi ammattitaitoista työväkeä tuli Ruotsista, mutta myös kotimaisista keramiikkatehtaista saatiin ihmisiä värvättyä. Vuoteen 1875 mennessä yhteensä 110 henkeä oli työllistetty, ja vuonna 1916 yhtiö siirtyi suomalaisomistukseen. Tuotannon arvo nousi parin vuoden aikana puoleen koko maan keramiikan tuotannosta. Arabian tehdas kehittyi 1930-luvulla Euroopan suurimmaksi posliinitehtaaksi yli 1500 työntekijällään. Toisen maailmansodan jälkeen muun muassa tehtaan laajennustöiden, inflaation ja tuotekustannusten nousun takia Arabia oli taloudellisissa vaikeuksissa. Vuonna 1948 tehdas siirtyi Wärtsilä-yhtymän omistukseen. Tilannetta vientimarkkinoilla pyrittiin parantamaan uusimalla tuotteita ja kehittämällä markkinoita. Kaj Franck loi Arabian tehtaan tuotesuunnitteluosaston. Vuoteen 1990 asti Arabia oli Wärtsilä Oy:n omistuksessa, joka myi sen eteenpäin Hackmanille samana vuonna. Tänä päivänä Arabian brändi kuuluu Hackmanista irtautuneelle Iittala Group -yhtiölle, joka on ollut vuodesta 2007 alkaen Fiskarsin omistuksessa. Yleinen väärinkäsitys on, että Arabianranta olisi nimetty Arabian tehtaan mukaan, kun itse asiassa tontin nimi otettiin käyttöön ensin tehtaan nimeksi. Arabianranta-nimen käyttö on yleistynyt koko uudesta kaupunkiasuinalueesta sen jälkeen. Koska huvila-alueet sijaitsivat tuohon aikaan suhteellisen kaukana Helsingin keskustasta, ne saivat eksoottisia ja romantisoituja nimiä. Kuva: Timo Vehmaskoski Lähteet: Arabianmuseo (http://www.arabianmuseo.fi/web/museumarabia.nsf/pagesbyid/6F2B5381C93539AAC2256F5C004B8907?OpenDocument) Arabianranta (http://arabianranta.fi/vanhakaupunki/index.php?option=com_content view=article id=74%3Akohteet-18-28-30-36 catid=42%3Auudet-kohteet limitstart=15) Fiskars (http://www.fiskars.fi/fi/) Wed, 17 Feb 2010 10:23:05 +0100