Arabianranta on taiteellisesti merkityksellinen alue, mutta tietääkö kovinkaan moni, että kyseinen kaupunginosa on myös historiallisesti hyvin rikas? Vuonna 1550 kuningas Kustaa Vaasa antoi käskyn rakennuttaa Vantaanjoen varrelle kaupunki, joka olisi potentiaalinen kilpailija naapurimaille. Sijaintipaikka oli tarkkaan harkittu, olihan tavoitteena syrjäyttää ulkomaankauppa kotimaankaupan eduksi.
Kauppaperinteet1 olivat vahvassa asemassa ja muutokset tapahtuivat hitaasti. Tallinna joutui Ruotsin valtaan vuonna 1561 ja siitä lähtien alkoi Helsingin taloudellinen alamäki. Vielä 80 vuoden ajan Arabianrantaa kutsuttiin Helsingeforsin2 keskustaksi, jonka jälkeen vuonna 1640 kaupunki siirrettiin kuningatar Kristiinan käskystä Vironniemelle.
Aiheesta lisää:
Vanhakaupunki - Helsingin kehto
Tämä on ensimmäinen artikkeli, jonka on tarkoitus käynnistää juttusarja. Lyhyehköt artikkelit tulevat käsittelemään Arabianrannassa syntyneitä asioita. Meille voi vapaasti jättää juttuvinkkejä ja ideoita esimerkiksi palauteboksin kautta.
1 1550-luvun aikaan vallinneet kauppaperinteet olivat etupäässä Tallinnaan suuntautuvaa talonpoikaispurjehdusvientiä: mm. puutavara, kala, karja, voi /tuonti: suola, vilja ym) sekä laitonta kotimaista maakauppaa.
2 Helsingfors-nimi tuli käyttöön ensimmäisen kerran keväällä vuonna 1550, jota ennen käytettiin nimeä Sandhampn. Helsingefors-nimen rinnalla käytettiin aluksi myös nimiä Helsingeborgh ja Helsinghborgh, jotka viittaavat kaupungin tueksi suunniteltuun linnoitukseen.
Lähde:
Päivikki Kallio, Irma Savolainen ja Sinikka Vainio, NARINKKA HELSINGIN KAPUNGINMUSEO, Gummerus Kirjapaino Oy, 1994
Teksti: Elina Härginen
| < Edellinen | Seuraava > |
|---|