Digitaalinen Vanhakaupunki -sivuille

Arabianrannan kehittyminen alkoi pronssi -ja rautakaudelta

"Noin 2000 vuotta sitten tapahtunut Vantaanjoen vesistön murtautuminen kohti Pitkäkoskea "aloitti" Vanhankaupungin lahden ja sen ympäristön muovautumisen. Tätä ennen Vantaanjoki oli laskenut mereen nykyistä Mätäjokea pitkin, jonka alueelta myös ensimmäiset merkit kivikautisesta Helsingistä ovat löytyneet. Vantaanjoen nykyinen uoma syntyi muutamien vuosisatojen kuluessa yhtyen Keravanjoen lasku-uomaan Tuomarinkylän savitasangoilla.

Kulkureittien muutoksen vaikutuksesta Mätäjoki jäi syrjään kehityksestä. Pronssi- ja rautakautisen sekä myöhemmän historiallisen asutuksen keskus siirtyi lopullisesti toisille alueille, aluksi Oulunkylän ja Pukinmäen tienoille ja myöhemmin Vanhankaupunginlahden ympäristöön." (kirjoitus lainaus arkeologi Oula Seistosen kirjoituksesta "Kivikautinen Helsinki").

Helsingin syntysijoilla

Vuonna 1550 kuningas Kustaa Vaasa päätti perustaa kaupungin Vantaanjoen varrelle, kilpailemaan Itämeren herruudesta Tallinnan kanssa. Arabia nimenä esiintyy jo 1700-luvun kirjoituksissa "Arabian ja Kaanaan maana". Arabian Tehtaat sai siis nimensä alueesta, eikä päinvastoin.

Kuninkaankartanonsaarelle tehtiin silta vuonna 1551. Saaren asukkaita laskettiin vuonna 1559 olevan jo 210, näistä tosin naisia vain yksitoista, mikä viittaa paikan luonteeseen myös sotilastukikohtana. Saarella asuivat alivouti, puuseppä, ratsumestari, aurantekijä, lasimestari, laivureita, kalastaja, navettarenki, tykkimiehiä ja pari nihtiä sekä muutamia piikoja navetasta, sikalasta ja oluenpanosta vastaamassa. Paikka oli sikäli strategisesti oivasti valittu, sillä saareessa sijainneesta, linnakkeenakin toimineesta kartanosta käsin pystyi hyvin valvomaan sekä Turku-Viipuri maantietä että hämäläisten talonpoikien pirattikauppapurjehduksia Tallinnaan. 

Helsingin teollistumisen alku

Sekä teollisuustoiminnan että kunnallisen teollistumisen alku liittyy oleellisesti Arabianrantaan. Jo 1800-luvun lopulla, teollistumisen alkuvaiheessa, perustettiin Vanhankaupunginkosken partaalle vesivoimalaitos ja ensimmäinen vedenpuhdistamo. Voimala toimii edelleen Helsingin Energian ja kaupunginmuseon yhteistyönä "museovoimalana" ja vedenpuhdistamon siirtyessä Viikinmäen puolelle sen paikalle perustettiin "Tekniikan museo". Arabian Tehtaat aloittivat toimintansa vuonna 1874, ja samoissa tiloissa tehdään edelleen keraamisia tuotteita.

Itämeren johtava taideteollisuuskeskus

Arabianrannan uudelleen kehittymisen voidaan sanoa alkaneen 1970-luvun lopulta, kun kaupunki alkoi määrätietoisesti kasvattamaan alueen rantaa ajamalle sinne maata. Tähän mennessä koko Arabianrannan Vanhankaupungin puoli oli jättömaata ja osittain jopa kaatopaikkaa, ja rantaviiva kulki huomattavasti lähempänä Hämeentietä. Erityinen kehitysaskel tapahtui, kun Taideteollinen korkeakoulu muutti Arabiaan ja vuonna 1995 allekirjoitettiin aiesopimus "Itämeren johtavasta taideteollisuuskeskuksesta".

Arkeologinen puisto

Viimeisin historiallinen hanke on perustaa Helsingin syntysijoille "Arkeologinen puisto", jossa kaivettaisiin esiin osa historiallista Helsinkiä 1550-luvulta.